Ihan gallup-mielessä ajattelin vain kysäistä, että kokeeko joku lukijakuntani jäsen olevansa TÄYDELLINEN äiti? Onko täydellisyys mitattavissa jollain henkilökohtaisella vai yleisellä asteikolla? Onko täydellisyyttä edes olemassa tai onko sitä tarvittavaa tavoitella? Enimmäkseen uskon, että äitiyteen kasvaa lapsen kasvun edetessä. Mielestäni äitikin saa olla inhimillisen erehtyväinen otus; ehkä kyky myöntää erehtyväisyytensä on täydellisyyttä. Muutenkin olettaisin, että jokainen äiti on täydellinen hoitaessaan lastaan siten, että toimii lapsen parhaaksi.
Jostain syystä minun ei ilmeisesti oleteta toimivan siten, koska siinä on minulle kuulemma tarpeeksi haastetta, jotta minusta tulisi TÄYDELLINEN äiti.
Minua on loukattu. Aivan sama onko kysymys ihmisen tavasta ilmaista asiat vai kenties omasta TÄYDELLISYYDESTÄ.
Koen olevani täydellinen äiti omalla tavallani. En tee lapselleni pahaa, opetan hänelle mikä on pahaa ja opastan elämässä. Annan hänelle turvallisen lapsuuden, johon kuuluu tavallinen perhe-elämä. Tarvitaanko siihen jotain muuta? Mitä se täydellisyys sitten oikeastaan on?
VastaaPoistaJokainen on täydellinen omine paheineenkin ja huonoine tapoineen. Luulen, että jokainen äiti on täydellinen omalle lapselleen niin halutessaan!
sanoi kuka mitä tahansa, kukaan muu ei voi olla täydellinen äiti minun lapselleni. Minä olen hänet kantanut, synnyttänyt ja "potkinut" kiinni tähän elämään. Minä aijon hänet myös kasvattaa ja jos joskus tuleekin käymään jotain jonka vuoksi lapsi minulta pois otettaisiin, olisin silti hänelle se ainoa oikea äiti.
VastaaPoistaHenkilökohtaisella asteikollani minäkin kyllä kokisin olevani omalle lapselleni täydellinen äiti samoin perustein kuin sinä omallesi, mutta ilmeisesti tästä voidaan olla montaa mieltä.
VastaaPoistaKyseinen saisi itse tulla perustelemaan mikä minusta nyt sitten tekee epätäydellisen äidin.
haluaisin ehdottomasti olla tuolloin kärpäsenä katossa ;)
VastaaPoistaMinä olen taas sitä mieltä, etten minä, eikä kukaan muukaan ole täydellinen äiti. Täydellinen äiti ei tee virheitä, eikä sellaista äitiä ole olemassakaan.
VastaaPoistaMiksi kenenkään pitäisi olla täydellinen? Eikö täydellinen ihminen ole aikasta rasittava? Suorastaan jopa raivostuttava?
Minä teen virheitä lasteni kanssa, niin tekee jokainen äiti. Virheistä opitaan ja niiden kautta kasvaa sekä lapsi että äiti. Katson olevani riittävän hyvä äiti lapsilleni ja eikö se ole jo ihan hyvin?
Sitä itsekkin juuri mietin, että tarvitseeko olla täydellinen; siis jos täydellisyys on virheettömyyttä, koko elämänsä uhraamista ja minuutensa kadottamista lapsen vuoksi, ala-aste ikäiseksi imettämistä ja joka ikisessä hetkessä paikalla olemista, kaikkien vahinkojen torjumista ym. Jos mittari on tuo, niin heti voin sanoa että en edes haluaisi olla täydellinen äiti. Minulle riittää, että lapsellani on hyvä ja turvallinen olla kanssani ja toimin hänen parhaakseen sekä osaan myöntää virheeni, joita varmasti tulen tekemään.
VastaaPoistaKyseinen henkilö kokee kuitenkin ilmeisesti itse olevansa täydellinen äiti (en tiedä millä mittapuulla) ja uskoo, että minä en voi koskaan sellaiseen kyetä. Hupaisaa, koska hän ei ole edes nähnyt minua lapseni kanssa.