Keväthuuma.

Ihana kevät! Tulit ja piristit minut! Virtaa tuntuisi nyt riittävän vaikka mihin. Olen kuntoillut, olen kolunnut kaapeissa siivoten, olen saanut sisustus- ja pihaideoita, olen innostunut laittamaan ruokaa keittokirjan ohjeiden mukaan oman pään sijaan, olen jaksanut olla parempi vaimo ja ystävä, olen touhunnut Justiinan kanssa kaikenlaista ja nauttinut tyttäreni seurasta. Talven yli minussa vellonut masennuksentapainen tuntuu nyt kaukaiselle mustalle pilvelle, jonka paluuta koko ajan kuitenkin hivenen varpaillani odotan. Aion kuitenkin pysyä lujana; pirteänä ja iloisena, en päästä pilveä päälleni enää.

Mieleni halajaisi töihin, mutta olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että vielä ei ole oikea hetki. Sanoisin, että syksyllä sitten. Jos tulee vastaan joku tosi mojova kesätyöpaikka, niin ehkä voin harkita. Mieluiten kuitenkin olisin kesän kotona tyttäreni kanssa ja suuntaisin töihin syksyllä. Saatanpa jopa hakea kouluun vielä vaikka johonkin näpsäkälle aikuiskoulutuspuolelle.

Tästä tuli nyt tällainen vähän irtonainen pläjäys, mutta tiedättepähän edes minun olevan hengissä. Koitan naputella jotain järkevääkin tässä jonain päivänä.

Nyt lähden ihailemaan luomaamme makkarakeittoa!

Kerron sen kuvin - Justiinan hetket ja ilmeet.

Turvaistuin.

Hobby Hall alkoi sitten munkkimaan istuimen kanssa sen verran pitkään ettei minun mulle-heti-kaikki-luonteenlaatuni jaksanut millään odottaa. Nappasin miehen perjantaina töistä kyytiin ja käytiin Varkaudessa tarkoituksena hyökätä Vauvattaren myymälään. Pahaksi onneksemme se menikin kiinni ihan liian aikaisin, mutta lenkki keskustassa tuotti tulosta ja löysimmekin itsemme Lastentarvikkeesta. Siellä meitä odottii todella kärkkään tuntuinen myyjä. Siis kärkäs myymään ja kärkäs muutenkin. Meinasin jo jossain vaiheessa lyödä jarrut lukkoon ja poistua paikalta. Jäätiin kuitenkin ja pitkien keskustelujen ja jonkinasteisten testaamisten jälkeen päädyimme HTS BeSafe Izi Combi - istuimeen. Vaikuttaa varsin jämäkältä peliltä ja noin pienelle ihmiselle asennon saa aika mukavaksi eikä kaikki paino tule pyllyn päälle. Istuimen saa tukevasti autoon eikä asentaminenkaan nyt ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa ollut. Suosittelen :)

Hetki aikaa Justiinalle,

Justiinasta ei tullutkaan jättiläista vaikka aluksi sille näytti. Kasvukäyrät kulkevat hienosti keskellä näyttöä. Eilisessä 10kk neuvolassa painoa oli 8740g ja pituutta 71,9cm. Tyttö on nyt sen kokoinen, että vaatteet eivät meinaa olla sopivia; ylä- ja alaruumiin suhde on jokseenkin hassu, kun kintut ovat pienen pienet ja yläkroppa raamikas. Suurinosa 68 vaatteista on jo pieniä ja 74 tuntuvat kuitenkin olevan isoja. Tänään voisinkin sukeltaa tyttösen vaatekaappiin tutkimusretkelle.

Huomauttamista ei tullut mistään neuvolassa. Virkeä ja reipas tyttö. Nopealiikkeinen. Pinsettiote on hallinnassa nonparelleillakin helmen lisäksi. Hapanmaitotuotteet kokeiluun ja aina vaan oikeampaa ruokaa nassuun.

Tilattiin eilen Justiinalle turvaistuin. Ihan vielähän tuo painoraja ei täyty, muttei se kaukanakaan ole. Kaukalon kanssa alkaa olemaan jo sellaista remuamista tuo elämä, että turvaistuimeen kyllä vaihdetaan heti, kun vaan painon puolesta saadaan. Tällainen Britax Multi-Tech II meille kotiutuu. En halunnut perustylsää mustaa ja sitten ajattelin kuitenkin mahdollisesti seuraavia lapsia, niin totesin tuon värin olevan molemmille sukupuolille käypäinen. Onko kellään kokemuksia kyseisestä istuimesta? Jos tuo ei vaikutakkaan hyvältä niin vaihdan sen sitten ehkä tähän Cybex Pallas 2 - istuimeen. Jos sekään ei miellytä, niin sitten en osaakkaan sanoa enää mitään. Vähän Pallaksessa kyllä arveluttaa tuo vyöttömyys ja kasvot menosuuntaan päin oleminen heti alusta asti. Onko tästä kokemuksia? Hobby Hall menettää vielä hermonsa minuun tämän asian tiimoilta, jos kovin monta kertaa äidyn vaihtamaan istuinta.

Liian paljon asiaa.

Taas taukoa kirjoittamisessa. Anteeksi siitä. En vain ole edelleenkään saanut mitään aikaiseksi.

Edelleenkin olen vellonut siellä harmituksen suokuopassa, mutta nyt kun kevät on ihan jo tuloillaan, niin mielikin on virkistinyt. Parisuhde meinasi hajota käsiin puutumisen ja pystyynkuolemisen vuoksi ja vieläkään siitä vaarasta ei ole ihan päästy yli, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Aikamoisia keskusteluja tässä on käyty ja mietitty tulevaisuutta usealtakin kantilta.

Hyvänä asiana mainittakoon, että minua on purrut kuntokärpänen. Aloin taas rennosti kiloklubeilemaan ja vähän katsomaan mitä suuhuni laitan. Kiloklubia käytän myös liikunnan seuraamiseen, jota nykyään tulee harrastettua jo ihan hyvän verran. Nyt kaksi viimeistä viikkoa olen huhkinut crosstrainerilla 4-5 päivänä/viikko ja siihen vielä lenkkeilyt lisäksi. Ihan kohtuumäärä entiselle sohvaperunalle.Tuloksiakin on tullut jo hivenen, mutta pienen pienessä mittakaavassa. Hiljaa hyvä tulee ja sitäpaitsi en odota vaakalta kovin paljoa, kun kuitenkin läski muuttuu lihakseksi crossarilla treenatessa ja näin ollen paino ei kovin radikaalisti laske.

Justiina on jo iso tyttö. 10 kuukautta tuli mittariin viime viikolla. Vauhti senkus kiihtyy ja minä harkitsen lisäkäsien ja -silmien hommausta. Tyttö on hyvin vikkelä liikkeissään ja pääseekin nopeasti kontaten, karhukävelyllä tai tukea vasten kävellen. Minun mittapuulla Justiina ylettää jo liian korkealle, kun mikään tavara ei ole turvassa missään metrin alapuolella. Tyttö kulkee ympäri taloa kylväen tuhoa eli siis tutkien maailmaa ja tavaroita, samalla kuuluu hirveä höpinä ja pörinä; äy-väy-väy, kakka, tät-tät-täää ja sitten ne kaikki sekalaiset jutut eivät vielä ole muuttuneet oikeitten sanojen kuuloisiksi. Voin leikkiä ajatuksella, että tyttö sanoo äiti (ät-tä-ät-tä) ja kissa (khh), mutta siihempä se sitten jääkin.

Sen tasoinen mölinä alkaa kuulumaan tuon pikku-raivottaren huoneesta, että viisaampi lähteä pelastus retkelle. Raivottareksi sanon siksi, kun nyt on taas viimeinen kaksi viikkoa ollut aikamoista taistelua kaiken suhteen. Ei syödä, ei nukuta, ei pueta ja niin eespäin...