Kuukauden ikäinen.

Eilen tuli tytölle ikää kuukausi. Justiina on jo hurjan ison vauvan tuntuinen verrattaen synnytyksen jälkeiseen. Joka päivä tuntuu, että tyttö oppii jotain uutta ja muutenkin kasvaa enemmän kiinni tähän maailmaan. Niinhän se toki tekee oikeastkkin. Tuntuu vain niin uskomattomalle, miten nopeasti kaikki voikaan tuossa vaiheessa tapahtua.

Justiiina selvisi ehkä viikko sitten avaamaan silmänsä tälle maailmalle ja sitä myöten vaatimustasokin on kasvanut. Meitä komennellaan välillä kovastikkin, jos ei ala asiat menemään pikku-neidin mielen mukaan. Tällaisia asioita on mm. päiväunille ruvettaessa vaunujen pysähtyminen tai sylin katoaminen (onneksi iltaisin ei ole tätä ongelmaa ja päiväuniltakin se pitää koittaa kitkeä pois). Valvoessa taas tuntuu, että koko ajan pitää pulloa kaivella kaapista kun tyttö vain söisi ja jos pässit vanhemmat eivät heti tajua, että lapsi söisi jo viidennen kerran muutaman tunnin sisään, niin sitten alkaa hirveä älämölö. Varmaan hellekkin vaikuttaa tähän vallitsevaan tikkuisuuteen ja jatkuvaan syömiseen sekä nukahtamisen hankaluuteen. Jano kai sitä lapsellakin on; pitikin jo eilen antaa vähän vettä, mutta unohdin.

Justiina on kyllä hyväuninen yksilö aina öisin ja päivisinkin sitten, kun nukahtaminen lopulta tapahtuu. Nyt vain päivät ovat menneet siinä, että yliväsynyt lapsi kitkuaa ja äksyää jo pari tuntia ennen kuin suostuu antamaan unelle vallan, mutta kunhan kelit helpottaa, niin eiköhän se siitä. Mutta ompahan tullut lenkkeiltyä tälläkin kelillä, kun koittaa saada lapsen nukahtamaan vaunuihin. Toinen hyvä nukkukikka on ruohonleikkurin tms. pörisyttäminen, kun Justiina nukkuu ulkona. Silloin yleensä tulee hiljaista. Onneksi tässä pihassa riittääkin töitä leikkurille ja trimmerille. Sitten kun uni tulee, sitä riittääkin yleensä ainakin 4 tunniksi, joskus saattaa mennä kuusikin ihan helposti. Yöunien välissä herätään syömään kerran tai ei lainkaan. Tässä kohtaa mainostan kyllä jo pulloruokinnan ihanuutta. Syöttö on nopeasti ohi, sen voi hoitaa isi-ihminen, syöttö on niin nopea että sen jälkeen on helppo nukahtaa uudestaan, ei aiheuta kriisejä (niinkuin meillä rintaruokinta muuten).

Olen nyt jättänyt imetyksen lähes kokonaan. Tein päätöksen, etten ala taistelemaan lapsen kanssa jos se ei halua rinnalla olla ja aiheuttamaan molemmille vain hankalaa oloa. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos tissiä tarjoan niin sille vain raivotaan tai ollaan kiltisti, muttei oteta suuhun vaikka olisi nälkä. En ala. Voin antaa läheisyyttä muutenkin. Justiina syö kyllä sen verran reilusti muutenkin, että ei varmasti tulisi rintojeni annista kuin äkäiseksi.

Tyttö siis syö hyvin. Eilen on näemmä mennyt koko päivänä 720ml (pistettiin ekaa kertaa paperille ylös maitomäärät) ja joskus väittäisin menevän enemmänkin. On Justiina kyllä kasvanutkin. Ihan jännitän ensi viikolla olevaa lääkärikäyntiä.

Tytön syntyessähän mitat olivat seuraavat:
pituus 51cm
paino 4385g
pää 37cm

Viimeisessä neuvolassa kolmen viikon ja yhden päivän iässä lukemat olivat seuraavat:
pituus 55,4cm
paino 4645g
pää 39,5cm

D-vitamiinit on aloitettu, eikä ole aiheuttanut mitään hankaluutta, paitsi vanhempien muistiyksiköille (on siis saattanut jäädä parina päivänä myös välistä). Tähän asti on selvitty muutenkin vain yhdellä ripulisäikähdyksellä (joka oli aiheeton) ja nenän tuhinalla, jonka saa kyllä hallintaan keittosuolatipoilla.

Justiinan luonne kehittyy ilmeisen hauskaan suuntaan jos siitä nyt vielä pystyy mitään sanomaan. Hassu naureskelija, mutta sitten kun asiat on huonosti niin komento on ilmeisen kova. Tyttö on hurjan seurallinen hereillä ollessaan ja välillä ihan mahdoton sylivauva. Yleisesti ottaen todella tyytyväinen ja iloinen lapsi. Aikamoinen velmu tuntuu olevan myös eli huumori on kohdillaan. Eilenkin huijasi isäänsä näyttämällä hirveän nälkäiselle ja vakavalle, pullon lähestyessä suu avautui samantien, mutta kun pullon sai suuhun asti niin alkoikin vain naureskelemaan ja jätti syönnin sikseen. Hymyjä ja äänettömiä nauruja on saatu jo viikon verran. Ääntä etsitään kovastikkin ja joka päivä tuntuukin kuuluvan joku uusi kurlaus/murina/hihkunta/huuto/äänne. Pieniä kääntymisiä on myös nähty selältä kyljelle tai toisinpäin, mutta veikkaisin enemmän vahinkoa kuin tietoista kääntymistä.

Ristiäiset on varattu vajaan kuukauden päähän ja nimi on keksitty jo aikaa sitten; oikeastaan jo tekohetkellä (silloin sanoin, että jos täsät tulen raskaaksi ja tyttö tulee, niin sen nimi on sitten *PIIP* - niinhän siinä sitten kävi); onneksi tyttö on ihan nimensä näköinen ettei tarvinnut alkaa uutta keksimään. Pidetään pienet ristiäiset perinteisellä voileipäkakku, täytekakku, kahvi-linjalla. Vieraita tulee n. 25. Olisi tullut 30 muttei enoni perhe pääsekkään. Kutsuimme vain sellaiset sukulaiset joita tulee nähtyä ikinä, siskot perheineen, vanhemmat, minun mummot, miehen setä, täti ja tädin tytär (asuvat tuossa naapurissa ja siltä kyseiseltä sedältä ostimme tämän talonkin. Ovat toimittaneet jo miehelleni tietynlaista mummolan porukan virkaa ja tulleevat toimittamaan sitä myös meidän pienelle), enoni perhe, mieheni serkun perhe, yksi hyvä ystävä kummiksi. Olisihan nuita sukulaisia muitakin, mutta en todellakaan aio kutsua juhliin ketään, johon ei tule pidettyä mitään yhteyttä.

Siinäpä siis kuulumiset ekan kuukauden kohdalta. Olen ollut vähän laiska bloggaaja, muttei sitä vaan millään ehdi kaikkea tekemään. Lapsen hoito on prioriteetti nro. 1 ja talo ja piha vaativat aika paljon aikaa myös - koko ajan löytyy lisää kaikkea tekemätöntä. Ehkäpä bloggaan sitten sydäntalvella ahkerammin, kun ei tarvitse pihaa myllätä.