keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Viikonloppuvapaa.

Meiltä kaapattiin lapsi perjantaina mieheni kummin toimesta. Hyvä niin; tuli vietettyä aivan mahtava viikonloppu.

Meitä kuumotti jo aiemmin viikolla pääsy eräille isommille kekkereille jotka täällä järjestetään ja kovasti näytti sille ettemme ainakaan yhdessä pääsisi lähtemään. Kävipä kuitenkin niin, että miehen kummin perheen hakiessa meillä hoidossa ollutta koiraansa heitin ihan vitsillä "Koirahan oli meillä viikon, niin mitenkäs olisi lapsi vaihdossa teille kahdeksi päiväksi?". Myöntyvä vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä ja pienen pohdinnan jälkeen pistettiin Justiinan tavarat kasaan ja tyttö matkaan. Olihan se aluksi haikeaa, mutta tiesimme lapsen olevan hyvässä hoidossa ja vaihdoimme näin ollen vapaalle.

Perjantai-iltana saunoimme meillä yhden kaverin kanssa ja otimme vähän pohjia takaterassilla. Kävimme myös siellä kyläkekkereillä (joskin kyllä sen verran myöhään, että hulinat oli jo aika ohi) vähän syömässä, juomassa ja äimistelemässä. Olimme myöhän lähtöajankohdan vuoksi liikenteessä melko vähän aikaa, mutta kuitenkin tarpeeksi. En kuitenkaan enää nykyään viihdy väenpaljoudessa pitkiä aikoja.

Lauantaina päätimme jättää miehen kanssa kyseiset kekkerit väliin ja lähdimme rengasmatkalle; petikamppeet peräkonttiin, takapenkit nurin ja nokka kohti tuntematonta. Kävimme tutustumassa Pohjois-Karjalaisiin maisemiin, jotka olivat aikas komeita ja erilaisia kuin Savolaiset metsät. Oli ihan mahtava taas vain ajella sinne minne sielu vie ja viettää aikaa miehen kanssa kaksin. Kilometrejä tuli n. 800 koko reissulla ja parhaina paloina näiltä kilometreiltä mainittakoon Joensuulainen kesäravintola, huikean suuret mäet, rajan pinnassa olevat jokseenkin ränsistyneet pihapiirit (ihan kuin olisi saanut jotain esimakua venäjästä) ja ehdottomana ykkösenä Koli.












Irtiotto normaalista arjesta tuli tarpeeseen, vaikken sitä aiemmin ollut tajunnutkaan. Onneksi lähipiiristämme löytyy näitä luotettavia lapsenhoitajia, niin tällaiset irtiotot onnistuvat vielä jatkossakin. Kyllä isi ja äiti tarvitsevat kahdenkeskeistäkin aikaa.

4 kommenttia:

  1. MAHTAVAA! Ihania ihmisiä teidän läheltänne löytyykin!

    Eikö olekin outoa miten entisestä kyläluudasta voikin tulla raskauden jälkeen melkoinen arkajalka? Muistan sen tunteen kun kauppaan menokin oli "jännää" vietettyäni viikon sairaalassa. Eikä tungokset kiinnosta vieläkään entiseen malliin.

    VastaaPoista
  2. Minulle tulee välittömästi epämukava tunne, kun ajattelenkaan lähteväni vaikka Kuopion keskustaan. Kamalaa. Ja muutenkin vaikka kauppaan lähteminen -eritoten yksin- tuntuu vastenmieliselle. Olenko siis jo mökkihöperöitynyt?

    VastaaPoista
  3. Ihan pakko kysysä kävittekö ilomantsissa (olin kattovani tosta kirkosta) :D ?

    VastaaPoista
  4. Kylläpä me sielläkin kyläkierros ajettiin :)

    VastaaPoista