Koetetaan nyt sitten tätäkin paljonpuhuttua karppausta pienenemisen edistämiseksi. Kesän jälkeen sain pari kiloa pois, mutta sitten paino taas jumittui ja nyt olen vain jojoillut sen parin kilon sisällä ja koettanut pysyä (muka) lujana liikunnan ja ruoan suhteen. Ehkäpä karppaukella saan taas polkaistua painon alamäkeen päin ja sitä myöten sitten motivaationkin takaisin. Tämä on vielä ihan lapsenkengissä eli en ole vielä tajunnut muita syötäväksi kelpaavia asioita kuin munat, pekonin, raejuuston ja tonnikalan - ja tietysti ne kasvikset. Tänään on kuitenkin luvassa marinoimatonta uunilihaa kera kasvisten. Leipänä olen pitänyt hapankorppua pari palaa päivässä.
Pari ensimmäistä asiaa, joita olen tässä ensimmäisen kolmen karppipäivän aikana havainnut ovat krapulankaltainen olotila, ärtyneisyys ja hikoilu. Ah, miten ihania vieroitusoireita. Ehkäpä tämä tästä suttaantuu, kun nämä pahat päivät menevät ohi. Myös pakki tuntuu olevan kevyesti sekaisin ja uni tulee illalla ihan mielettömän nopeasti. Aterian jälkeen yleensä ilmenevä turvonnut olo on historiaa ja muutenkin tuntuu, kuin olisi vähän keveämpi ja raikkaampi olo.
Pahat päivät vaan tuntuvat vaikuttavan jo muutenkin rakoilleeseen tupakoimattomuuteeni; tämän asia suhteen olen vielä pysynyt suht lujana vaikka tiedänkin, että sieltä löytyisi helpotus oloihin. Olen polttanut keskimäärin yhden tupakan kahdessa päivässä (jo vähän aikaa ennen karppauksen aloittamista) sillä huonoimmalla hetkellä. Tästä olisi vielä helppo palata täysin savuttomaksi, mutta paheiden määrä tuntuu olevan vakio. Jos lopettaa kynsien syönnin ja tupakoinnin, alkaa syömään suklaata hullun lailla ja jos taas koettaa olla kiroilematta on kynnet verillä ja nivelien naksuttelu täydessä vauhdissa. Ehkäpä jokaisella kuuluu olla ne jotkin pahat tapansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti