torstai 3. marraskuuta 2011

Justiina.

Nyt en olekkaan hetkeen jauhanut Justiinan kuulumisista, joten pyhitettäköön tämä postaus kokonaisuudessaan hänelle ja hänen tekemisilleen.


Puoli vuotta lähestyy huimaa vauhtia, enkä ymmärrä minne nämä kuukaudet ovat menneet. Justiinasta kuitenkin huomaan, että aikaa on kulunut; tyttö osaa jo niin paljon kaikkea etten meinaa perässä pysyä. Joka päivä Justiina tuntuu oppivan jonkun uuden asian, hallitsemaan uutta osaa kehossaan tai keksii uuden äänen.

Ehkä suurin mullistus on kierimisen oppiminen. Tähän asti mönkimispaikkana toiminut lattialla oleva peitto ei riitä enää mitenkään tytön reviiriksi; ei sillä, että reviiri vieläkään huiman suuri olisi, mutta hyvän kierimisvauhdin kohdalle osuessa Justiinan voi löytää parinkin metrin päästä mönkipeitosta. Kun reviiri on laajentunut, on löytynyt myös paljon uutta ja ihanaa tutkittavaa; kiikkutuolin jalat maistuvat ihanalta, rahin alle on kiva työntää jalkansa ja tv-tason lasiovesta kurkkaa toinen vauva, jota on kiva läpytellä. Kieriminen tuntuu olevan melko kaksijakoista puuhaa, kun pakko on kieriä vaikka se väsyttääkin ihan hirvittävästi ja sen jälkeen kiukuttaa, mutta kierityttää silti.

Muutenkin Justiina on käynyt todella eläväiseksi ja jopa vaateliaaksi jos tekemistä ja viihdytystä ei ala välittömästi tulemaan. Pukiessa ja vaippaa vaihtaessa saa tehdä täyden työn, että vaatteet menisivät edes sinne päin. Syödessä ruoka on yleisimmin kaikkialla muualla paitsi suussa. Sylissä pitää saada retkuilla ja mönkiä ja venkoilla. Tyttö on pakko viedä sänkyyn vasta juuri ennen nukahtamista, koska muuten sielläkin pitää alkaa pyörimään ja seurustelemaan pinnasuojien kanssa. Yleisimmin nämä edellämainitut asiat ovat ihana merkki lapsemme kehityksestä ja eläväisestä luonteenlaadusta, mutta toisinaan nämä ovat myös todella ärsyttäviä asioita - siis silloin, kun äidillä on huono päivä ja olisi kiire jonnekkin.


Kaikkia leluja ei enää tarvitse työntää suuhun vaan niillä voi myös leikkiä ja niitä voi tutkia. Mitä kovemmin kolisee lattiaa vasten, sen parempi. Leluille voi myös jutella ja kujertaa. Justiinan tajuntaan alkaa mennä myös se, että jos lelun heittää kauemmas niin äiti noutaa sen takaisin (tähänhän ei varmaan missään nimessä pitäisi lasta opettaa). Kirjojen kuvat ja riimit alkavat kiinnostaa piirun verran enemmän kuin ennen, mutta mieluiten neiti söisi kirjat siitäkin huolimatta.

Myös persoonallisuus tuntuu korostuvan päivä päivältä paremmin; ei ole tuo Justiina lempinimeksi yhtään huono, osaa aika ajoin olla sen verran kipakka ja omapäinen pakkaus. Pääosan tyttö on tyytyväinen, eläväinen ja nauravainen - välillä vaikuttaa jonkinsortin humoristille ilmeineen, eleineen ja velmuiluineen. Kohta kun alkaa olemaan se aika, jolloin voi alkaa jo ensimmäisiä rajoja asettamaan ja kieltosanoja opettamaan, luulen joutuvani hakkaamaan päitä jokusen kerran vastakkain tytön kanssa. Nytkin syttyy sota jos ruokkaillessa en anna ottaa täpötäydestä lusikasta kiinni tai sylissä ollessa tarrata silmälaseihini. Myös viivyttely (siis jos minä viivyttelen Justiinan mielestä) sytyttää jonkinmoisen sisällissodan - asiassa kuin asiassa.


Justiinan ruoka-postauksen jälkeen tilanne on muuttunut jonkin verran johonkin suuntaan. Maitomäärien pudotessa jätimme vellit pois maidon seasta kokonaan, jotta tyttö saisi kalsiumia tarpeeksi. Nykyään syödään (tai yritetään syödä) puuroa (pikakaurahiutalepuuroa ja siihen jotain marja/hedelmäsosetta) ainakin aamuisin, joskus myös iltaisin. Puuron aloittamisen myötä muun ruoan määrät ovat pienentyneet. Odotan 6kk päivää innolla, kun sitten olisi tarkoitus antaa Justiinalle lihaa ensimmäisen kerran maisteltavaksi.


5 kuukauden rokotuksien antaminen venyi tämän viikon maanantaille Justiinan sairastamisen takia. Tyttö oli aika räkäinen aika pitkään ja keuhkoissakin tuntui rohinaa, niin piti ensin nauttia viikon mittainen antibioottikuuri ja odotella, että tyttö parantuu, sitten vasta rokotettiin. Pistäminen aiheutti jälleen kerran aivan hirveän huudon, mutta ymmärtäähän tuon. Nyt rokotuksista on kolme päivää ja ollaan selvitty jälkioireista kahdella supolla ja rotavirusainekkaan ei ole aiheuttanut ripulointia, kuten aiemmin.

Edelleenkään neuvolassa ei ole pahaa sanaa sanottu. Jäntevä tyttö, iloinen, reipas, ääntelee hyvin ja on ilmeikäs. Tällaista palaute on ollut viimeisellä kahdella kerralla eli reilun viiden kuukauden iässä ja vajaan kuuden kuukauden iässä. Seuraava käynti onkin sitten vasta 7kk iässä, kun rokotusreissulla otettiin myös mitat vaikka edellisestä käynnistä oli vain 12 päivää.

Mitat 5kk 10pv

Pituus 66,8 cm
Paino 7540 g
Pää 45,2 cm

Mitat 5kk 22pv

Pituus 67,1 cm
Paino 7670 g
Pää 45,2 cm

Näita mittoja katsellessa en pidä yhtään ihmeenä, että osa pienemmän mallisista 68cm vaatteista tuntuu vähän kittanoille. Pitäisikin taas jaksaa lonia Justiinan kaappi läpi ja poistaa sieltä pienet ja ne joita ei tule pidettyä.

Justiinan huoneesta kuuluu sellaista ääntelyä, että lienee viisain lähteä hakemaan aamupäiväuniltaan herännyt neiti puettavaksi ja leikkipuuhiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti