Täyskäännös.

Tein valtavan elämänmuutoksen. IRTISANOIN ITSENI TYÖPAIKASTANI. Työpaikkani oli stressaava ja koskaan ei riittänyt, että parhaansa koetti. On siellä välillä mukavaakin ollut, mutta melkeimpä useammin kuitenkaan ei. Viimeiset viikot olin valtavan stressaantunut ja ahdistunut ja ajattelin, että nyt on taas tulossa elämääni pimeämpi kausi, joita olen sivunnut blogissani aiemmin. Varasin ihan ajan mlt-hoitajalle. Ennen kuin ehdin hoitajan luokse juttelemaan, sattui töissä pieni välikohtaus, jossa osastonjohtajani parjasi minun ja erään toisen pakkarin ammattitaitoa, koska emme saaneet konetta käyntiin huonon tuotteen vuoksi. Minä olen kyseistä konetta käyttänyt 2 vuotta, työkaveri 4 vuotta, joten uskokaapa vain, että olisimme sen kyllä saaneet käyntiin jos se olisi ollut mahdollista. Parjauksen jälkeen koetimme vielä puolituntia saada konetta käyntiin, jona aikana päreeni paloivat totaalisen lopullisesti. Kävin sanomassa itseni irti ja kertomassa henkilöstöpäällikölle mistä moinen johtui.

Nyt olen helpottunut ja huojentunut. Olen vapaa. Voin etsiä mieleisen työn. Voin mennä vaikka jollekkin kurssille. Voin tehdä mitä vaan haluan! Ei stressiä ainaisesta sättimisestä ja paskaduunista. Etsin paikan, johon on aamulla mukava mennä. Tai voin mennä vaikka jollekkin lyhyelle kurssille kouluttautumaan johonkin ihan uuteen ja mukavaan. Stressitason laskemisesta huolimatta käyn juttelemassa mlt-hoitajalle jokusen kerran, että saadaan purettua kaikki vanhatkin asiat alta pois ja kai tätäkin stressireaktiota, joka johti irtisanoutumiseen, pitää tarkastella hiukan lähemmin.

Sitten pieni selitys sille, miksi menisi lyhyelle kurssille. Voisinhan toki mennä pitkällekkin, mutta se keskeytyisi aika pahasti maaliskuun lopussa, koska odotan lasta. Tätä blogia lukevat tosin varmaan tiesivätkin sen jo kaikki. Aion myös nyt julkistaa odotusblogini, jota olen pitänyt piilossa tämän rinnalla raskauden alusta saakka. Se on ollut nyt jokusen hetken hiljaisempi, mutta näprään sinne päivityksen heti tämän kirjoituksen päätyttyä.

Olen tällä hetkellä kaikista asioista todella helpottunut ja onnellinen. Lapsi tuli heti, kun sen miettimisen lopetti ja minulla oli voimaa ja uskallusta lähteä huonosta työpaikasta. En voi mitään muuta, kuin olla onneni huipulla!