torstai 14. lokakuuta 2010

Talven ensi hiutaleet.

Talvi tulee. Ihanaa ja kamalaa. Enemmän kuitenkin ihanaa. Saa leikkiä lumileikkejä, poltella kynttilöidä, vuorata itsensä huiveilla ja pipoilla, katsella taas luontoa eri näköisenä ja rakastaa lämpimästi sisällä, pakkasen paukkuessa ulkona. Ihanaa! Tintit ovat jo ruvenneet touhuamaan kaikkea talvista rapistelua, hiutaleita leijailee taivaalta silloin tällöin ja auton ikkunat joutuu raappaamaan kotoa lähtiessään.

Olen jotenkin niin vallattoman hyvällä tuulella, että mikään ei mökötytä tai tunnu inhottavalle. Selkäänkään ei koske, kun olen niin hyväntuulinen. Olin eilenkin mlt-hoitajalla käydessäni, niin iloinen, että sain hoitajankin hyvälle tuulelle. Kävinkin eilen ystäväni kanssa viettämässä Kuopiossa mitä mainioimman päivän shoppailun ja ravintolaruoan merkeissä. Päivän kruunasi vielä postilaatikkoon ilmestynyt ihana oranssi-musta kissapipo. Toivottavasti tämä päivä on yhtä huikean hyvä.

Tajusin eilen työkkärissä käydessäni, että en ole vuosiin miettinyt, mitä tahdon tehdä elämässäni. Olen vain juuttunut entiseen työpaikkaani ja ajatellut, että kai se menee tämäkin ja kyllähän tästä rahaa saa. Minulle annettiin työkkäristä kurssi-ilmoitus sosiaali- ja terveysalan valmentavasta kurssista. En ole koskaan ajatellut lähteväni kyseiselle alalle ja eilen piti ihan ruveta miettimään, että miksi en. En keksinyt mitään hyvää syytä ja tänään laitoinkin hakemuksen kurssille menemään. Olisi ihan mukava päästä sinne.

Pidin eilen lomaa työnhausta ja tänään olisi taas jatkettava soittelua ja pohtimista ja naputtelua. Onneksi pääsen käymään kylällä ammatinvalinnanohjaajalla, niin en istu taas koko päivää koneen ja puhelimen ääressä. Sekin on omalla tavallaan aika rankkaa ja välillä todella turhauttavaa. Juuri, kun on keksinyt "varman" paikan, niin ensin ei saa tavoittelemaansa henkilöä kiinni ja kun saa, niin ei ole töitä tarjolla. Mutta, etsivä löytää ja siihen luotan.

Nyt lähden haukkaamaan hiukkasen happea ja talvea aamulenkin ja talon lämmityksen merkeissä. Sen jälkeen paneudun hetkeksi löytämään itselleni mitä mainioimman työpaikan. Melkein toivon, etten löytäisi ja pääsisin sille kurssille.

2 kommenttia:

  1. Joooo, kannatan kurssia todellakin! Lopeta heti se työnhaku! :D

    VastaaPoista
  2. Työnhaku jäissä. Ja aina kun puhelin soi, pelkään, että pyytävät töihin jonnekkin :D

    VastaaPoista