Elämän virta - Virtaa elämään.

Olen ollut viime aikoina iloisempi ja onnellisempi kuin pitkään aikaan. Olen ollut myös virkeämpi. Liekkö syy vitamiineissa joita aamuisin popsin vai onko positiivisen ajattelun lisääminen saanut minut paremmalle tuulelle?

Asian taustat: Olen ollut jostain syystä teini-ikäisestä asti todella huonolla itsetunnolla varustettu. Liekkö syy kotona, koulussa vai päässä. Huono itsetunto on ohjannut elämääni 23-vuotiaaksi saakka välillä aika tavallakin kolhien. On ollut kausia joina sitä katsoo peiliin ja inhoaa itseään. On ollut kausia joina päätyy sänkyyn vain ja ainoastaan itsetunnon pönkittämisen vuoksi ja sitten tuntee itsensä kuitenkin huonoksi ja helpoksi. On ollut kausia joina epäilen kaikkien muiden onhovan minua ja ajattelevan "onpas tuo ruma ja lihava...". On ollut kausia joina terävät esineet ja mustien virtojen pyörteet houkuttavat, mutta rohkeus ei (onneksi) riitä. On ollut hyviäkin kausia joina elämä on hymyillyt, olen kelvannut itselleni ja uskonut kelpaavani muillekkin, olen ollut onnellinen. Nuo hetket ovat kuitenkin olleet ohikiitäviä.

Nyt kaikki on toisin. Jokunen kuukausi sitten aloin hahmottamaan tilannettani ja puhumaan asioista ystävilleni. Kun huono itsetuntoni purkautui sanoina ulos suustani tajusin kuulostavani melko hölmölle. Mitä enemmän mietin ja puhuin, sitä paremmin tajusin, että muutos on pakko saada. Ei minulla ole aikaa painia lopun elämääni paskamaisten ajatusten kanssa. Päättelin, että ammattiauttajallehan se on lähdettävä (tosin siitäkin ajattelin, että eivät ne minua kuuntele, nauravat vain). Ajatus ammattiauttajasta ei vaan halua asettua tajuntaani miellyttävänä kokemuksena. Sen ajatuksen ajamana olen itse alitajuisesti näemmä kääntänyt ajatusteni suunnan ja nyt voin jo katsoa peiliin inhoamatta itseäni, kulkea kylän poikki ilman, että ajattelen pahinta ihmisten katseista ja ennen kaikkea olen onnellisempi kuin muistan koskaan olleeni. Ennen melko huomattava mustasukkaisuuteni on myös höllännyt otettaan huomattavasti sen jälkeen, kun olen tajunnut olevani ihan kylliksi hyvä miehelleni.

Olen oma itseni ja nautin elämästäni. Mieleni on kuitenkin vielä haavoittuva ja joudun "keskittymään" etten päästä itseäni taas lipsumaan huonon mantran hoentaan, mutta alku on lupaava. Tästä voimme siis oppia, että onnellisuus lähtee itsestä. Muistakaa se, hyvät naiset ja herrat! :)