Haasteen purkaminen.

Tässäpä siis tämä keväällä vastaanottamani haaste ja nyt sitten pieni yhteenveto siitä, että kuinkas nämä halut ja haaveilut toteutui.

Vessan kalusteet

Tällä hetkellä vessassa on seinän levyinen, vanha ja jokseenkin nuhjaantunut pöytätaso, jossa lavuaari on kiinni. Vessassa ei ole lainkaan kaappeja. Tämän asian tahtoisin muuttuvan siten, että vessassa olisi mahdollista pitää tavaroita muuallakin kuin tämän hetkisessä rumassa peilikaapissa. Kalusteet antaisivat myös tilaa vessaan, sillä tämän hetkinen taso on melko leveä.


Eipä toteutunut tämä suunnitelma. Edelleen mielessä lähes joka kerta vessareissulla. Kyllä ne sinne huussiin vielä joku päivä uudet kalusteet ilmaantuvat.


Kaunistautuminen
Tällä tarkoitan sitä, että olisi todella mahtavaa jos olisin sinut naamani ja kroppani kanssa. Olen nykyään osittain jo päässyt tähän pisteeseen, mutta vielä olisi työtä jäljellä. Tämä asia on nyt ihan päästä kiinni, ei ulkonäön muuttamisesta. En ole kuitenkaan mikään laihduttaja, enkä myöskään nyttemmin kova kosmetiikan käyttäjä, joten kyse on itseni hyväksymisestä tällaisena kuin olen.

Kyllä! Henkisellä tasolla olen valmentautunut tässä todella pitkälle. Olen itsevarmempi kuin aikoihin ja koko ajan tuntuu tämä tunne kasvavan. JES! Laihtunut en ole, enkä sinänsä naamaltani miksikään muuttunut, mutta voin paremmin kuin ennen ja uskon sen myös vaikuttavan henkiseen puoleen, joka puolestaan näkyy päälle päinkin.

Hyvän hiustyylin löytäminen

Ihan yksinkertaisuudessaan siis haluaisin pään josta pidän ja jota en halua muokata koko ajan. En vain tiedä vielä millainen se on. Niimpä olenkin antanut parturille usein vapaat kädet, ehkä se lempitukka sitä kautta joskus löytyy.

Ei, ei ja ei. Olen pattitilanteessa hiusteni kanssa. Vuosikausia kestänyt värjäysbuumi on haperruttanut jo valmiiksi ohuet hiuskarvani ihan piloille (oma vika, tiedetään..). Maalle muuton myötä vetemme vaihtui kovaksi kaivovedeksi ja putket kuparisiksi, joka taas aiheuttaa blondattuun hiukseen kauniin vihertävän sävyn. Värjäsin viimeksi kesällä tummaksi tai punasiksi, jonka seurauksena hiuksistani putosi järestään pari senttiä latvoista. Eli kuivaa ja kuollutta haperoa kaikki tyynni. Nyt olen sitten pidättäytynyt värjäämisestä ja kasvattanut omaa luonnollista vaaleaani vihertävyyden ja kellertävyyden alta näkyviin. Käyn siis parturissa ehkä kerran 1,5 kuussa ja nyt ollaan jo parin sentin päässä omasta väristä. Homma hoidetaan siis hiljalleen, eikä vedetty kerralla kaljuksi. Mieleidtä hiustyyliä voin etsiä sitten, kun saan tämän keltaisen kökkelin pois.

Onnistunutta satoa kasvihuoneesta

Saimme nyt sitten viime viikolla tuonna pihalle kasvihuoneen. Mullat ovat jo asemissa, vain kasvit siis puuttuvat. En ole ikinä ollut mikään viherpeukalo, joten voikin olla kyseenalaista tämä kasvihuonesadon saanti.

Osittain tähän päästiin, osittain ei. Salaattia tuli valtavasti, mutta tomaatit jäivät muutamaa yksilöä lukuunottamatta raaoiksi. En tiedä, mikä tämän aiheutti, mutta pitää koittaa ensi kesänä paremmalla onnella ja pienemmällä tomaattimäärällä. Pottupelto tuotti kivasti ja saamme myös nauttia itse kasvatetuista sipuleista ja porkkanoista.

Kyky nauttia ihan vaan olemisesta

Eli ottaa ihan omaa aikaa. Olla tekemättä mitään. Loikoilla. Ei vaan meinaa malttaa, kun koko ajan silmiin sattuu jotain, minkä kimpussa voi alkaa ahertamaan. Sitä vaan jatkaa ja jatkaa ja sitten huomaakin kellon olevan jo niin paljon, ettei ehdi nukkumaan kuin 6 tuntia ennen töihin heräämistä.


Tämä on monipiippuista. Jossain vaiheessa kesää osasin nauttia ihan vaan olemisesta ja olin aika ajoin tekemättä mitään ilman stressiä. Nyttemmin olen oppinut nauttimaan tekemisestä ja tekemään ilman stressiä. Taito tämäkin. Osaan kuitenkin välillä ihan vaan olla nollat taulussa ja istuskella rauhassa.

Virkeämpi seksielämä

Tämä voidaankin sitten liittää suoraan tuohon edelliseen. Kun siis malttaisi viettää aikaa ihan tekemättä mitään, niin tämäkin puoli voisi piristyä.

Tämäkin puoli oli välillä varmaan virkeämmässä kunnossa, kun päästiin kesälomalle ja rentouduttiin. Nyttemmin tuntuu taas pimeät illat ajavan meidät useimmiten peiton alle vain nukkumaan, mutta hempeitä hetkiä riittää silti.

Raskaus

Ja tämähän saadaan aikaan jos edellinen toteutuu. Lisää aikaa, lisää seksiä, lisää vatsaa. Ei kai kukaan ole vielä haravan tai lapion kanssa pihalla heiluessaan tullut raskaaksi? Tämän asian kanssa en kuitenkaan hötkyile, enkä mietikkään koko asiaa joka päivä. Kyllä se sieltä pullahtaa, kun aika on joskus kypsä.

Niinhän siinä sitten kävi, että kun tämän asian miettimisen lopetti ja vaihtoi rennommalle vaihteelle, niin tärppihän se sieltä tuli. Tänään mennään viikolla 20+0, eli puolivälissä ollaan. Tämä vaikuttaa melko moniin ylempänä mainittuihin ja alempana tuleviin asioihin. On muuttunut sekä rahan käyttötavat, kotityöpakko on korvattu pesänrakennusvietillä ja miehen kanssa yhdessä vietetty aika on siirtynyt uudelle asteelle.

Kesälomaretki

Vietämme mieheni kanssa kesälomamme elokuussa. Olisi toiveissa tehdä joku pieni reissu jonnekkin. En vain yhtään tiedä, että minne ja mitä tekemään. Tästä on puhuttu jo melko pitkään, joten uskoisin tämän toteutuvan.

Kesäloman alussa käytiin Päijänteen vesillä seilaaamassa serkku-pojan seurana kolme yötä ja reissu oli valloittavan ihana. Muuten keskityttiinkin reissaamaan kodin ja vanhempien herukkaplantaasin väliä tekemässä töitä ja kotitöitä. Mutta olen edellämainittuun laivareissuun valtavan tyytyväinen.

Uusi grillauspaikka

Joku semmoinen hieno, hyvä ja ihana ratkaisu grillipaikaksi. Tällä hetkellä kesäherkut paistetaan tuommoisessa tiilikasassa joka hätäpäissään kyhättiin hirveässä pihvinnälässä. Saa nyt sitten nähdä. Voi olla, että menee ensi kesälle; vaatisi nimättäin jonkinmoista maan muokkausta tai aikamoista rakentamista.

Tätä on aloitettu, mutta vielä on suurin osa hommasta tekemättä. Aloimme tekemään uuden grillipaikan ympärille kivimuuria ja maata on tasoitettu maa-aineksella, joka on kierrätetty esim. seinänvarsisorien vaihdon yhteydessä.

 Asioita passaapi siis listata ja pohtia. Osan näemmä saa tehtyä osaa ei; vaan onko pakkokaan saada. Henkinen hyvinvointihan se on tärkeintä ja sitä tuntuu nykyään piisaavan.