tiistai 23. marraskuuta 2010

Jouluntaikaa ja kissanpäiviä.

Olen tainnut hurahtaa lopullisesti jouluun. En ole ennen lähettänyt yhtään korttia; tänä vuonna meinaan askarrella ne itse. En tosin lähetä kaikenmaailman tutuille, enkä edes kavereille. Otan näin ekana vuonna kohteeksi sukulaiset. Olen myöskin jatkusvasti ripustamassa jotain jouluvaloja jonnekkin; ennen en ole viitsinyt laittaa ainoitakaan, joka tosin johtunee siitä, että olen asunut aina jossain vuokraluukussa. En ole koskaan vaihtanut verhoja minkään juhlan vuoksi; tänä vuonna aion ommella itse keittiöön verhot ja pöytäliinan jouluksi. Korkkasin myös eilen joululaulut, joita yleensä koitan vältellä melko pitkään. Tein tosin "pehmeän" laskeutumisen ja soittelin ekoina veisuina M. Hietalan ym. kumppaneiden raskasta ja raskaampaa joulua-levyjä. Tästä ei kuitenkaan ola suunta kuin jouluisempaan. Olen kohta yhtä jouluhössötystä koko muori. Ei kai se mitään haittaa; kummaa vaan, kun ennen en ole innostunut ennen kuin ihan joulun alla ja silloinkaan en niin perusteellisesti, että olisin alkanut joulua väsäämään.

Kissaleidimme herättää sekavia  tunteita meissä. Talven tullen ulkona käynnit ovat aina vain vähentyneet ja nopeutuneet. Tuntuu, että aina saisi kahvassa roikkua laskemassa joko sisään tai ulos. Sisällä tehdään pientä kiusaa, varsinkin yöllä keksitään monia erilaisia keinoja ja ääniä joilla pidetään isäntäväki hereillä. Uhkailin kattia jo muutamat kerrat rukkasiksi muuntamisella; se lienee tepsinyt. Kisu on nyt jotenkin rauhoittunut ja muuttunut "kunnon sisäkissaksi" ja hellyyttää minua suuresti. Hermot eivät ole menneet kunnolla pariin viikkoon, vaikka ennen se oli jokapäiväistä. Ehkä rukkastuomio säikäytti tai sitten kiristyvä pakkanen on ajanut Leilan pysyttelemään sisäkisuna. Tilattiin miehen kanssa Leila-neidille uusi raapimapuu, kun painonlisimisen myötä vanha on alkanut jo vähän lenkottaa.

Lisäilempä pienen kuvasarjan jouluhömpötyksistä ja kätteni töistä. Tulee samalla testattua, että osaanko edes laittaa tänne kuvia.

 Tällaisia vanhahtavia valokoristeita tilasin parikin kappaletta



Näin ne sijoilteltiin.

 Tässä pronssin värisiä joulupalloja jouluvalojen kanssa kultakalamaljassa.

 Keittiön ikkunan valokoriste on samaa sarjaa, kuin seinillä roikkuvat. Hiutaleet on tehty sormivärillä tuputtamalla.

 Tässä muorin oma askarteluvaltakunta, joka myös keittiönpöytänä tunnetaan.


Ja aikaansaatuja kortteja mallia joulu- ja isänpäivä-.

Pikku-apulainen. Toimii seuraneitinä mamman ollessa läppärillä.

2 kommenttia:

  1. No oho. Nyt se on männy sekasin. Tosin määki laittasin joulua jos tänne sopis laittamaan mittään. Ei nyt oikein sovi kun on puolet talosta poissa pelistä. Mutta ehken sentään askartelisi, en ainakaan ennen ku se toinen työmaa loppuu. Eihän tässä kerkiä. Teitkö ite tuon lumihiutaleen sapluunan?

    VastaaPoista
  2. Minä oon ihan innoissani tuosta askastelusta. Jos sen alottaa, niin sitten istunkin silmät ristissä keittiössä jokusen tunnin putkeen.

    Röstin sapluunan töistä, ku en jaksanu ruveta improvisoimaan :D Kaikki mitä koitin tehä oli ihan onnettomia. Ehkä sitten ens jouluna opettelen sen...

    Oottelen täällä ihan intopinkeenä joulukangasta, sen jälkeen minä muutan tuon askarteluvaltakunnan ompelupöydäks ja surruuttelen koneella vaan päivät kaiket :D

    VastaaPoista