tiistai 27. heinäkuuta 2010

Mennyt kesä, tuleva loma.

Siinä se kesä mennä huristi. Nyt tuoksuu jo vähän syksylle vaikka vielä lämmintä onkin. Tuuli ja valo ovat taittuneet ilmiselvästi virittelemään alkusyksyä ja kohtahan ne koululaisetkin jo palaavat opinahjoihinsa. Eli kesä on kohta ohi; taas se lipsahti hyppysistä aivan liian nopeasti. Osasyynä kesän huomaamattomuuteen lienee koko heinäkuun mittainen yövuororupeama. Mitään kotihommia ei juurikaan saatu tehtyä koko heinäkuussa ja viikonloput olivat yhtä kyläluutimista. Kelitkin olivat niin lämpöiset, että usein töitten päätyttyä pääasiassa vain lorvittiin ja lomailtiin. Nyt sitten hommat ovat kesken ja aloittamattomia vaikka tänä kesänä piti saada aikaiseksi vaikka mitä. Olikohan ensimmäisen omakotitalokesän rima liian korkealla? Voi olla. Jatketaan sitten ensi kesänä hiukkasen viisaampina ja matalemmilla rimoilla.

En jaksa murehtia salakavalasti kulunutta kesää, vaan riemuitsen elokuun mittaissta kesälomasta. Tarkoituksena olisi saada vähän jotain aikaiseksikin pihan ja puutarhan suhteen, mutta en kuitenkaan aio piehtaroida koko lomaa kotitonttuilussa. Alkulomasta käymme vanhempieni luona herukanpuinnissa jokusen päivän ja lähes koko loppuloma on tarkoituksellisesti jätetty aikataulultaan ja suunnitelmiltaan avoimeksi. Eli tulossa on hyvin intuitiopohjaisesi toimiva kesäloma, jota odotan o vaalan innolla. Työpäivät muuttuvat sitä pidemmiksi, mitä lähempänä lomaa ollaan, mutta kyllä tässä aamukamman piikit ovat vähäksi päässeet. Kelit on tilattu loman ajalle ja eipä tässä odotellessakaan valittamista ole ollut. Hyvä näin.

Hyvistä keleistä puheenollen; olen taas tullut siihen tulokseen, että ihmiset ovat sitten kummia valittajia. Kun talven lämpötila oli jotain -30*C, niin kaikki vain haaveilivat ihanasta, lämpöisestä hellekesästä. Nyt kun saatiin ihana ja lämpöinen hellekesä, niin valitetaan sitten siitäkin, kun on liian kuuma lian pitkään. Nyt on ollut kuivaa jo melko pitkään; sekä ihmiset, että luonto alkavat pikkuhiljaa kaipaamaan vesisadetta; mutta auta armias jos vettä nyt tulla losottaisi vaikka päiväkin yhtä mittaa, niin taas olisi valitusvirsi käynnissä. Eivät ne kelit siitä valittamalla miksikään muutu. Olkaa onnellisia erilaisista sääoloistamme ja neljästä vuoden ajastamme, kaikkialla tällaista vaihtelua ei ole tarjolla.

Nyt lähden nauttimaan keleistä ja odottelemaan lomaa. Ehkäpä loman aikaan on tulossa päivityksiä ja päivittelyä, saas nähdä.

2 kommenttia:

  1. Miuta harmittaa suuresti ettei olla kesän aikana keritty kovin montaa kertaa nähdä, mutta toivottavasti asia korjaantunee sen jälkeen kun päästään asumaan takaisin omaan kotiin :)

    Tykkään siun blogin uudesta ulkoasusta ja huomasin, että oot saanut yhden lukijankin lisää :)

    VastaaPoista
  2. Ehkäpä tuota sitten ennätetään näkemään, kun muutatte; toivottavasti :) Meidän kesä nyt on muutenkin ollut aikamoista härdelliä ja erikoisissa ajankohdissa toteutettavaa toimintaa täynnä, että ei tässä ole ehditty näkemään kovin monia muitakaan kavereita. Talvella sitten on aikaa.

    Blogista tuli jotenkin minun näköinen, olen itsekkin melko tyytyväinen. Kiva kun sinäkin tykkäät! :)

    VastaaPoista