Tänään on lauantai. Tänään on ollut aikalailla mukava päivä vaikka töissä piti käydäkkin. Saatiin hyviä uutisia asuntoasioitten suhteen. Muuttanemme siis omakotitaloon tässä jotakuinkin parin kuukauden sisällä. Vaatii pieniä investointeja, kuten toisen auton, mutta onhan tässä meidänkin kylällä pankki. Toivottavasti siinä pankissa on mukava johtaja joka antaa pienen lainan.
Töiden jälkeen tässä on vain pelailtu ja käyty kylällä ajelemassa huonon huumorin saattelemana. Sitä huonoa huumoria viljellään täsä parisuhteessa paljon, mutta onneksi tämä piirre on molemmille yhteinen <3
Olutta tekee mieli, mutta en aio juoda tippaakaan. Minulle väitettiin tänään, että tipaton tammikuu on vain säälittävien juoppojen yritys. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että niin väittävät ovat itse säälittäviä juoppoja joilla ei ole munaa olla edes yhtä kuukautta juomatta.
Olen miettinyt viime aikoina melko paljon tulevaisuuttani, mutta alan pikkuhilja tulla siihen tulokseen, että ei kannata turhia miettiä. Kyllä se tulevaisuus sieltä tulee ihan omalla painollaan. Kyllä nämä sekavat työkuviot, taloasiat ja lapsenteot selviävät ilman jatkuvaa pohtimistakin. Ihmiselämä kuluu hukkaan jos jää vain paikoilleen miettimään. En jaksa märehtiä, kun stressaan muutenkin liikaa. Kaikesta. Aina.
Stressistä puheen ollen; olen melko vakavasti harkinnut ammattiauttajalla käyntiä. Olen taas vajoamassa itsetunnon rohmahduksen aiheuttamiin syviin vesiin. Olen taas se ruma ja lihava peruna. Sitten vielä stressaan kaikesta ja olen lyhytpinnainen ja väsynyt. Olenkohan lievästi masentunut? Pelottava ajatus. En vain uskalla toimittaa itseäni mihinkään, kun päässäni seilaa harhaluuloja. Esimerkiksi epäilen, että mielenterveysneuvoja nauraa minulle. Tiedän, että ei naura, mutta juuri tällaisia pelkoja ja harhaluuloja mieleni luo. Tämä harhaluulo on vielä kevyimmästä päästä. Juuri näiden 'ongelmien' takia minun varmaan olisi hyvä käydä vähän avautumassa, mutta en vain saa itseäni niskasta kiinni.
Olenko vainoharhainen, häpeissäni vai eikö luontoni vain anna periksi myöntää pääni sisäisiä ongelmia?
Minusta on tuntunut viime aikoina ettei oikein mikään huvita. Ja itkettää ihan kummat jutut. Ja väsyttää. Typerää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti